ruutulippu häämöttää
Ennakkoäänestys alkoi eilen ilmeisen vilkkaasti, mikä on ristiriidassa ennakoidun äänestysaktiivisuuden laskun kannssa. Saa nähdä mihin mittari vaalipäivänä heilahtaa.
Vaalien alusaikaan kuuluvat olennaisena osana erilaiset gallupit. Viimeisimmät gallupit ja varsinkin niiden suunta on näyttänyt keskustan kannalta varsin suotuisalta. Vahvistusta gallupeille tuo myös "näppituntuma" vaalikentiltä. Palaute ihmisiltä on ollut pääosin hyvin myönteistä, ja negatiivista viestiä on tullut yllättävänkin vähän. Myös taajamissa ja kaupungeissa henki on ollut positiivinen.
Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä että Keskustaan ja erityisesti Vanhaseen luotetaan. Sinänsä se ei ole ihme, sillä meillä on näyttää varsin hyviä tuloksia kuluneelta hallituskaudelta. Asiallinen, omaa vaihtoehtoa korostava linja, ilman kilpailijoiden mustamaalausta tai pelottelua, näyttää myös purevan suomalaisiin.
Viime galluppien yllättävin käänne on ehkä kuitenkin ollut demarien kannatuksen selkeä alamäki, juuri vaalien alla. Vielä jokin aika sittenhän demareita pidettiin itsestään selvästi suurimpana puolueena. SDP:ssä tilannetta on tulkittu niin, että ongelmana on nimenomaan alhainen äänestysaktiivisuus ja demarien kannattajien kotiin jääminen.
Äänestysprosenttia emme vielä tiedä, mutta yksioikoinen selitys sekään ei ole. Alhainen äänestysprosentti haittaa myös Keskustaa.
Itse ajattelen ennemminkin niin että demarit valitsivat näissä vaaleissa väärän strategian. Vastakkainasettelu Kokoomuksen kanssa ja "vaalivasemmistolaisuus" lupauslistoineen ja porvarihallitus-pelotteluineen on toiminut aiemmin, mutta näissä vaaleissa tuntuu käyvän toisin päin. Ihmiset kyllästyvät, eletäänhän 2000-lukua. Eero Heinäluoman suurin imago-ongelma on taas liian vahva SAK tausta, jota demarit itse ovat kuitenkin pikemminkin korostaneet kuin piilotelleet. SAK:n oma mainossähläys ei ainakaan auta.
Kokoomus taas näyttää saavan normaalia oppositio-lisää sittenkin. Pitkälti Niinistön voimalla. Kataisen esiintyminen ei suuria kansanjoukkoja vakuuta. Mielenkiintoista on se, kuka todella on Kokoomuksen "ykköstykki" hallitusneuvotteluissa.
Hallituspohjasta on joka puolueesta esitetty pakolliset pelottelut kahden muun yhteistyön todennäköisyydestä. Itse kuitenkin uskoisin vaalituloksen olevan asian kannalta ratkaiseva. Kaksi suurinta puoluetta ovat mitä todennäköisimmin hallituksessa.
Myös omalta osaltani maaliviiva häämöttää. Ensimmäinen vaalitilaisuudeksi laskettava tapahtuma oli Kyrön torilla 22. huhtikuuta viime vuonna. Väliin on mahtunut vaikka mitä.
Vaalikampanjan aikaisesta aloittamisesta on tasan kaksi täysin vastakkaista mielipidettä, mutta itse uskon että politiikka on pitkäjänteistä työtä, ja erityisesti nuorelle ehdokkaalle tunnetuksi tuleminen vaatii aikaa. Eikä tämä työ lopu vaaleihin, tulin valituksi tai en.
Kannattaa muistaa että vaaleissa eivät ratkaise gallupit, puolueet tai ehdokkaat, vaan äänestäjät.
Ja sitten takaisin vaalikentille.
Gallupit eivät tietenkään vaaleja ratkaise
Vaalien alusaikaan kuuluvat olennaisena osana erilaiset gallupit. Viimeisimmät gallupit ja varsinkin niiden suunta on näyttänyt keskustan kannalta varsin suotuisalta. Vahvistusta gallupeille tuo myös "näppituntuma" vaalikentiltä. Palaute ihmisiltä on ollut pääosin hyvin myönteistä, ja negatiivista viestiä on tullut yllättävänkin vähän. Myös taajamissa ja kaupungeissa henki on ollut positiivinen.
Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä että Keskustaan ja erityisesti Vanhaseen luotetaan. Sinänsä se ei ole ihme, sillä meillä on näyttää varsin hyviä tuloksia kuluneelta hallituskaudelta. Asiallinen, omaa vaihtoehtoa korostava linja, ilman kilpailijoiden mustamaalausta tai pelottelua, näyttää myös purevan suomalaisiin.
Viime galluppien yllättävin käänne on ehkä kuitenkin ollut demarien kannatuksen selkeä alamäki, juuri vaalien alla. Vielä jokin aika sittenhän demareita pidettiin itsestään selvästi suurimpana puolueena. SDP:ssä tilannetta on tulkittu niin, että ongelmana on nimenomaan alhainen äänestysaktiivisuus ja demarien kannattajien kotiin jääminen.
Äänestysprosenttia emme vielä tiedä, mutta yksioikoinen selitys sekään ei ole. Alhainen äänestysprosentti haittaa myös Keskustaa.
Itse ajattelen ennemminkin niin että demarit valitsivat näissä vaaleissa väärän strategian. Vastakkainasettelu Kokoomuksen kanssa ja "vaalivasemmistolaisuus" lupauslistoineen ja porvarihallitus-pelotteluineen on toiminut aiemmin, mutta näissä vaaleissa tuntuu käyvän toisin päin. Ihmiset kyllästyvät, eletäänhän 2000-lukua. Eero Heinäluoman suurin imago-ongelma on taas liian vahva SAK tausta, jota demarit itse ovat kuitenkin pikemminkin korostaneet kuin piilotelleet. SAK:n oma mainossähläys ei ainakaan auta.
Kokoomus taas näyttää saavan normaalia oppositio-lisää sittenkin. Pitkälti Niinistön voimalla. Kataisen esiintyminen ei suuria kansanjoukkoja vakuuta. Mielenkiintoista on se, kuka todella on Kokoomuksen "ykköstykki" hallitusneuvotteluissa.
Hallituspohjasta on joka puolueesta esitetty pakolliset pelottelut kahden muun yhteistyön todennäköisyydestä. Itse kuitenkin uskoisin vaalituloksen olevan asian kannalta ratkaiseva. Kaksi suurinta puoluetta ovat mitä todennäköisimmin hallituksessa.
Myös omalta osaltani maaliviiva häämöttää. Ensimmäinen vaalitilaisuudeksi laskettava tapahtuma oli Kyrön torilla 22. huhtikuuta viime vuonna. Väliin on mahtunut vaikka mitä.
Vaalikampanjan aikaisesta aloittamisesta on tasan kaksi täysin vastakkaista mielipidettä, mutta itse uskon että politiikka on pitkäjänteistä työtä, ja erityisesti nuorelle ehdokkaalle tunnetuksi tuleminen vaatii aikaa. Eikä tämä työ lopu vaaleihin, tulin valituksi tai en.
Kannattaa muistaa että vaaleissa eivät ratkaise gallupit, puolueet tai ehdokkaat, vaan äänestäjät.
Ja sitten takaisin vaalikentille.
Gallupit eivät tietenkään vaaleja ratkaise

0 Comments:
Post a Comment
<< Home