enemmän ja parempaa

Lupaa joka puolue ja ehdokas vaalien alla. Kiusaus antaa tässä huutokaupassa paras tarjous on kova.
Tällä kertaa Keskusta julkaisi lupauslistansa ensimmäisenä. Euroina on tarkoitus jakaa vaalikansalle 1,5 miljardia menonlisäyksiä, 1 kohdennettuja veronkevennyksiä ja arviolta 1,5-2 miljardia tuloveronkevennyksiä kytkettynä mahdolliseen tupoon. Täytyy myöntää, että itse pidin 1,5 miljardin menonlisäyksiä hiukan reilusti luvattuna. Mutta kun se pitää sisällään myös TK ja kehitysyhteistyöpanostukset, pitäisi tuo lupaus olla pidettävissä vaikka talouskasvu hiukan hiipuisikin 2 prosentin tuntumaan.
Keskustan luvuissa suurin ero muihin tulee veronkevennyksistä jotka sekä edistävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta, että edistävät talouden dynamiikkaa ja työllisyyttä. Tässä keskeisin tavoite on ruoan arvonlisäveron alentaminen, mutta myös perintöveron alentamisella on samanlainen vaikutus. Nuorisotyöttömyyteen on tarkoitus purra nuorten matalapalkkatyön tuella.
Mielestäni paketti on tasapainoinen yhdistelmä talouden dynamiikkaan ja tulevaisuuteen panostamista sekä heikoimmassa asemassa olevien ryhmien hyvinvoinnin parantamista.
Kohtuullisella talouskehityksellä lupaukset ovat myös pidettävissä.


Kokoomus painotti omassa ohjelmassaan odotetusti tuloveronalennuksia, tarkkoja lukuja ei tosin annettu, mutta Katainen mainitsi jotain 3 miljardin tienoilla. Menonlisäyksissä kokoomus on 1 miljardillaan aika varovainen. Kun ohjelmaan tutustuu tarkemmin käy ilmi, että kokoomus kauppaa listaansa jälleen kerran laskutaidottomille. Luvatut toimet yhdessä jo päätettyjen menojen, kehy- ja TK-panostusten kanssa maksavat huomattavasti enemmän kuin kokoomus on menonlisäyksiin valmis käyttämään. Niinistökin on joskus tainnut todeta ettei raha puussa kasva..

Viimeisenä demarit löivät pöytään tämän huutokaupan kovimman tarjouksen. 2,4 miljardia menonlisäyksiin. Veronalennuksiin sen sijaan suhtauduttiin aika kriittisesti, tosin tupoon ollaan valmiita jonkin verran sijoittamaan. Demarit eivät vaalilupauksissaan muutenkaan ainakaan turhaan vaatimattomuuteen sortuneet. Hulppeiden menonlisäyksien ohella tarjotaan mm. täystyöllisyyttä, nuorisotyöttömyyden poistamista, vanhustenhoidon pelastamista, öljytöntä Suomea ja julkisen sektorin paisuttamista 20 000 työntekijällä.

Toteutus onkin sitten toinen asia. Jos demarien menonlisäykset todella aiotaan toteuttaa romuttamatta julkisen talouden perustaa, se tarkoittaa käytännössä työn verotuksen kiristymistä ansiotason nousun sekä työeläkemaksujen korotuksien seurauksena. Tällä pohjalla työllisyyslupaukset ovat sekä äänestäjien että itsensä pettämistä. 100 000 työpaikan synnyttäminen kuluneella vaalikaudella oli kova saavutus, joka edellytti sekä merkittäviä veronalennuksia, että kansainvälisen talouden noususuhdannetta. Samaan pääseminen tulevalla vaalikaudella ei ainakaan tule olemaan helpompaa, eikä ainakaan demarien opeilla.
Jo nyt on nähty että työllisyyden parantuminen on yhä hitaampaa kun tullaan lähelle ns. työttömyyden kovaa ydintä. Tilastoja voidaan aina kaunistaa "siivoamalla" pitkäaikaistyöttömiä eläkkeellä, mutta todelliset tulokset edellyttäisivät ainakin sosiaaliturvan merkittävää uudistamista vastaamaan työelämässä jo tapahtunutta muutosta.
Nuorisotyöttömyyden demarit aikovat poistaa työpajatoimintaa lisäämällä. Miten olisivat oikeat työpaikat ? Vanhustenhuollon kuntoonlaittaminen on vaalikentillä varmaankin kova sana. Demarit vain unohtavat mainita että vastuu vanhustenhuollosta kuuluu Suomessa kunnille.
Kuntatalous taas korjaantuu itsestään kunhan tarpeeksi monta köyhää kuntaa niputetaan yhteen. Julkisen sektorin tuottavuutta taas parannetaan demarien visioissa palkkaamalla
20 000 työntekijää lisää. Tosiasiassa nämäkin päätökset tehdään kunnanvaltuustoissa.

Onneksi poliitikot vastaavat lupauksistaan vasta vaalien jälkeen, ennen vaaleja vastuu on äänestäjillä.